Viron viinarallin käytännöllisyys on hieman kyseenalainen. Kahden hengen matkoihin kuluu jo n. 200 euroa, mikä itsessään jo käytännössä eliminoi rallista saadun taloudellisen hyödyn. Mukaan pitäisi melkein ottaa auto, jos haluaa tuoda muutakin kuin esim. kuoharit, punaviinit, viskit ja liköörit, painaahan 17 punaviinipulloa jo 20 kiloa. Valkoviinejähän ei oikeastaan kannata edes harkita tuovansa Virosta.
Alko tarjoaa myös palautuspalvelun, eli 20 % yksittäisestä tuotteesta voi palauttaa, vaikka väliä joutuukin maksamaan 10 %.
Vieraita on tulossa korkeintaan 80 henkeä ja alustavasti olen arvioinut viinintarpeen yläkanttiin yhteensä 30 pulloon. Aika suuri osa vieraista lienee alkoholittomalla linjalla ja rinnalle tulee kuitenkin myös sahtia, siideriä ja olutta. Sahdin mitoituksessa pitänee olla varovainen, sitä kun ei voi palauttaa.
Saa nähdä, joutuuko sahtia sitten hakemaan Lammilta asti. Alkossa näyttäisi Lammin sahti maksavan 15 euron pintaan litralta, Finlandia-sahti 10 euroa. Periaatteessa vierteen voisi käyttää itsekin, mutta tiloja on hieman naftisti.
Siihen sitten vielä Karhu III ja siideri, niin aletaan olla jo voiton puolella.
tiistai 24. heinäkuuta 2012
Taustoja ja juomia
Tervaa ja viina perk... Eikun.
Kirsikka ja minä menemme naimisiin vuoden 2013 helmikuussa. Ajankohta valittiin siksi, että silloin on varmasti lunta. Ongelmia talvihäät muodostavat varmasti jonkin verran mm. kutsuvieraille, koska oletushan on, että häidenkaltaiset juhlat järjestetään yleensä kesällä. Voihan kärvistys.
Puuhanallen makuun tietysti sopisi parhaiten mämmikakku, mutta käytännön syistä mämmi jäänee symboliseen osaan. Catering on jo varattu, varsinaista menua ei vielä. Sen verran tiedämme, että pääruoka on ihan logistisista syistä pataruokaa: se voidaan vielä lämmittää, kun se tuodaan 25 asteen pakkasesta. Sitä paitsi olen aina ihmetellyt, että miksi häitä varten pitää pilata hyvää ulkofilettä, se kun on lihaa, joka pitäisi tehdä paikan päällä ja kypsyttää nopeasti. Yleensä lopputulos on pölisevänkuivaksi kypsytetty pettymys. Meille ruoan siis toimittaa heinolalainen Cronin's, irlantilaiseen ruokaan erikoistunut pubi.
Kirsikka on hoitanut järjestelyjä tähän asti, itse olen alkanut suunnitella juomapuolta. Sahtia pitää saada, jos mämmikakkua ei kerran tule. Siideriksi olisi hyvä saada jotain muuta kuin perus koldenkäppiä ja muita limusiidereitä, jotain "ihan oikeaa" siideriä. Pitääkö alkaa hamstrata Lidlistä niiden Ranska-teeman yhteydessä myytävää omppusiideriä vai olisiko jotain muuta vaihtoehtoa?
Kahvin kanssa perinteinen Bayleys + arvoviina, tällä kertaa kaiketi viski. En ole tosin koskaan ymmärtänyt esim. kahvin ja konjakin synergiaa, molemmat ovat itsessään jo aivan riittävän aromaattisia.
Anyways, Irlanti-ruokaan sopisi irkkuviski, mutta en ole erityisen vakuuttunut ollut. Connemara Peated Single Malt on harkinnassa, olemma käyneet Connemaran alueella Kirsikan kanssa aikanaan ja se vaikuttaa Islay-viskin äpärältä. Varsinaisia Islay-vaihtoehtoja olisivat Bowmore 12 yo ja Bunnahbhain 12 yo, Bowmore ehkä vivahteikkaampana ja Bunnahbhain "helpompana". Ongelmallisesti viskien koemaistelu käy kalliiksi, mutta pitää tunkea vaikka isäpaapalle kylään, jos sillä sattuisi jompaa kumpaa tahi molempia olemaan kaapissa. Connemara olisi alkossa vielä suht edullista, 41 euroa, kun taas Bowmore ja Bunnahbhain ovat edullisesti saatavilla Viron Super-Alkosta, 34-38 euron hintaan.
Viinivalinnassa olen tehnyt jonkin verran alustavaa hinta-analyysiä Alkon ja Super-Alkon välillä ja lueskellut netistä ihmisten vaikutelmia. Lopputulos on se, että punkuissa säästö on valitsemissani viineissä parhaimmillaan 43 prosenttia (Durius Tempranillo) ja yleisesti noin kolmanneksen luokkaa. Valkkareissa säästö on huomattavasti vähäisempi, alle 10 prosentista Blue Nunin 32 prosenttiin, mutta yleensä korkeintaan 20-25 prosenttia. Huomenna menee kokeiluun Pascual Toso Cabernet Sauvignon seuranaan hirvipata. Vaikea sitten sanoa, miten viini pelittää helmikuun viileämmissä olosuhteissa.
Kuohareissa ollaan päästy maistovaiheeseen asti. Viikonloppuna käsittelyssämme oli Castellblanch Rosado Semi Seco Carat, oranssinpunainen rosee cava, Alkossa 8,58 euroa. Älyttömän hyvää tuon hinnan viiniksi: isot kuplat, varsin mansikkainen, ja vaikka se olikin melko makea, makeutta tasapainottivat hyvä happo ja miellyttävä karvaus. Tämä olisi nappivalinta jo itsessään, ei edes liian hempeän vaaleanpunainen, vaan tosiaan oranssinsävyinen punainen ja varsin erilainen kuin useimmissa häissä. Kirsikkaa kiehtoisi täysin punainen kuohari, esim. Odessa Red, mutta sitä pitäisi ensin päästä maistamaan, eikä ole saatavilla Alkosta. Punainen sopisi kauniisti talvihäihin kyllä.
Siinä nyt suht iso alkurykäisy. Ehkä seuraavassa käsittelen alkoholittomia vaihtoehtoja, joita värvään Pekoraalin tutkimaan kanssani.
Kirsikka ja minä menemme naimisiin vuoden 2013 helmikuussa. Ajankohta valittiin siksi, että silloin on varmasti lunta. Ongelmia talvihäät muodostavat varmasti jonkin verran mm. kutsuvieraille, koska oletushan on, että häidenkaltaiset juhlat järjestetään yleensä kesällä. Voihan kärvistys.
Puuhanallen makuun tietysti sopisi parhaiten mämmikakku, mutta käytännön syistä mämmi jäänee symboliseen osaan. Catering on jo varattu, varsinaista menua ei vielä. Sen verran tiedämme, että pääruoka on ihan logistisista syistä pataruokaa: se voidaan vielä lämmittää, kun se tuodaan 25 asteen pakkasesta. Sitä paitsi olen aina ihmetellyt, että miksi häitä varten pitää pilata hyvää ulkofilettä, se kun on lihaa, joka pitäisi tehdä paikan päällä ja kypsyttää nopeasti. Yleensä lopputulos on pölisevänkuivaksi kypsytetty pettymys. Meille ruoan siis toimittaa heinolalainen Cronin's, irlantilaiseen ruokaan erikoistunut pubi.
Kirsikka on hoitanut järjestelyjä tähän asti, itse olen alkanut suunnitella juomapuolta. Sahtia pitää saada, jos mämmikakkua ei kerran tule. Siideriksi olisi hyvä saada jotain muuta kuin perus koldenkäppiä ja muita limusiidereitä, jotain "ihan oikeaa" siideriä. Pitääkö alkaa hamstrata Lidlistä niiden Ranska-teeman yhteydessä myytävää omppusiideriä vai olisiko jotain muuta vaihtoehtoa?
Kahvin kanssa perinteinen Bayleys + arvoviina, tällä kertaa kaiketi viski. En ole tosin koskaan ymmärtänyt esim. kahvin ja konjakin synergiaa, molemmat ovat itsessään jo aivan riittävän aromaattisia.
Anyways, Irlanti-ruokaan sopisi irkkuviski, mutta en ole erityisen vakuuttunut ollut. Connemara Peated Single Malt on harkinnassa, olemma käyneet Connemaran alueella Kirsikan kanssa aikanaan ja se vaikuttaa Islay-viskin äpärältä. Varsinaisia Islay-vaihtoehtoja olisivat Bowmore 12 yo ja Bunnahbhain 12 yo, Bowmore ehkä vivahteikkaampana ja Bunnahbhain "helpompana". Ongelmallisesti viskien koemaistelu käy kalliiksi, mutta pitää tunkea vaikka isäpaapalle kylään, jos sillä sattuisi jompaa kumpaa tahi molempia olemaan kaapissa. Connemara olisi alkossa vielä suht edullista, 41 euroa, kun taas Bowmore ja Bunnahbhain ovat edullisesti saatavilla Viron Super-Alkosta, 34-38 euron hintaan.
Viinivalinnassa olen tehnyt jonkin verran alustavaa hinta-analyysiä Alkon ja Super-Alkon välillä ja lueskellut netistä ihmisten vaikutelmia. Lopputulos on se, että punkuissa säästö on valitsemissani viineissä parhaimmillaan 43 prosenttia (Durius Tempranillo) ja yleisesti noin kolmanneksen luokkaa. Valkkareissa säästö on huomattavasti vähäisempi, alle 10 prosentista Blue Nunin 32 prosenttiin, mutta yleensä korkeintaan 20-25 prosenttia. Huomenna menee kokeiluun Pascual Toso Cabernet Sauvignon seuranaan hirvipata. Vaikea sitten sanoa, miten viini pelittää helmikuun viileämmissä olosuhteissa.
Kuohareissa ollaan päästy maistovaiheeseen asti. Viikonloppuna käsittelyssämme oli Castellblanch Rosado Semi Seco Carat, oranssinpunainen rosee cava, Alkossa 8,58 euroa. Älyttömän hyvää tuon hinnan viiniksi: isot kuplat, varsin mansikkainen, ja vaikka se olikin melko makea, makeutta tasapainottivat hyvä happo ja miellyttävä karvaus. Tämä olisi nappivalinta jo itsessään, ei edes liian hempeän vaaleanpunainen, vaan tosiaan oranssinsävyinen punainen ja varsin erilainen kuin useimmissa häissä. Kirsikkaa kiehtoisi täysin punainen kuohari, esim. Odessa Red, mutta sitä pitäisi ensin päästä maistamaan, eikä ole saatavilla Alkosta. Punainen sopisi kauniisti talvihäihin kyllä.
Siinä nyt suht iso alkurykäisy. Ehkä seuraavassa käsittelen alkoholittomia vaihtoehtoja, joita värvään Pekoraalin tutkimaan kanssani.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)